Thea kipeänä

Torstaina olimme kulkeneet iltalenkkiä vain puolisen kilometriä kun Thea alkoi yhtäkkiä ontumaan valtavasti toista etujalkaansa. Otsalampun valossa yritin tutkia anturaa ja onneksi huomasinkin, että naulantapainen törrötti siinä. Sain sen varovasti vedettyä pois ja päätimme kääntyä takaisin kotia päin jotta voisi tassua tarkemmin siellä tutkia. Olin niin vihainen aluksi, että kuka viskelee ruosteisia nauloja pitkin poikin, mutta sitten se "naula" katkesikin kädessäni eikä se sitten tarkemmin tarkastellessa ollutkaan kuin orapihlajan piikki. Luullakseni sain piikin kokonaisena pois ja kotona suihkuttelin ja putsasin varmuudeksi myös tassun. Seuraavana päivänä Thea ei aristanut tassuaan yhtään.

Tästä selvisimme siis säikähdyksellä, mutta sitten Thea oksensikin perjantaiaamuna johon heräsin. Luulin, että se on ns. tyhjän mahan oksennusta ja annoin sille ruoan jonka se söikin ahneesti. Lähdin jossakin vaiheessa käymään Messukeskuksessa ja olin 4 tuntia poissa kotoa. Tänä aikana Thea oli oksennellut jo ainakin neljään eri kohtaan. Mieheni viedessä likkaa ulos, oli myös siellä oksentanut kahdesti.  Lähdimme sitten kuitenkin mökille, soitin koulullekin varmuudeksi ja sovimme että tilannetta tarkkaillaan sillä oletettavasti Thealla ei pitäisi olla kuitenkaan mitään vierasesinettä suolistossa. Annoin iltaruuaksi keitettyä riisiä ja hieman omia nappuloita. 1,5 tunnin kuluttua tästä Thea alkoi oksentamaan jälleen todella voimakkaasti. Yritin antaa välillä edes vettä, joka sekin tuli ylös. Thea vaikutti jo aika nuutuneelta ja olin todella huolissani, mutta sitten onneksi ihan vähäisessä määrin mutta usein annettu piimävesi alkoi jo pysyä sisällä. Illan jälkeen Thea ei onneksemme enää oksentanut ja aamun aloitimme jälleen piimävedellä jota tarjosimme tunnin välein. Vähän kerrassaan lisäsin siihen riisiä, ruokalusikallisen kerrallaan. Thea oli jo paljon pirteämpi ja ihmetteli varmaankin kovin että jatkuvasti sille tarjoillaan jotakin. Iltaruokana annoin sille keitettyä riisiä ja seitä. Lisäksi kävin apteekista ostamassa koirien maitohappobakteerivalmistetta. Onneksi oksentaminen ei ole enää jatkunut. En ikinä ole törmännyt noin rajuun vatsatautiin koiralla, mutta kuulin että tällaista olisi liikkeellä. Joillakin liittyy tähän myös ripulia, mutta meillä Thea vain oksensi. Erityisesti pikkupennut ja vanhat koirat kannattaa varmasti viedä eläinlääkärille, sillä heillä kuivuminen on moninkertaisesti nopeampaa kuin aikuisella terveellä koiralla. Kamala tauti kertakaikkiaan, mutta onneksi Thea on nyt selvästi toipumassa.