Näytetään tekstit, joissa on tunniste esineruutu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esineruutu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kesäpuuhastelua

Kesä on mennyt hujauksessa ja nyt alkaa jo illat pimenee. Thea pääsi pikkuhiljaa jumeista hieronnan ja akupunktion avulla. Käytiin parissa tokokokeessa, mutta liiemmin ei treenattu jumien vuoksi joten tuloksetkin jäivät laihoiksi 2xEVL3. Sitten lomalla käytiin korkkaamassa pk-jälki jossa siinäkin jäätiin tuloksettomiksi minun luullessa osaavani paremmin jäljestää kuin Thea. Tämän tein myös kahdesti. Ekassa kokeessa tein silti esineruudun josta täydet sekä tottiksen josta saimme 74 pistettä koska hyppynouto meni nollille. Sitten Thean pakka jäljessä hajosi ihan täysin, johtuiko minusta vaiko niistä juoksuista joita odotettu alkavaksi jo heinäkuussa. Nome-b käytiin myös kokeilemassa, mutta siellä Thea kuumeni laukauksista ja heitoista niin ettei saatu tulosta. Mutta mikäli olisi pysynyt ns. "kasassa", olisi tulos ollut mahdollinen.

Lomalla käytiin myös kahden päivän ipor-jälkiopissa Lievestuoreella sekä ipor-sparrausryhmässä Porvoossa. Meille aluksi niin hankalat tikapuut alkavat jo sujua. Pöydissä joudutaan vielä tekemään myös töitä jotta ipor-tottis olisi mahdollinen.

Vielä viikko lomaa jäljellä ja pyrin silti jälkiä muutaman tekemään treenin vuoksi. Juoksut saisivat mun puolesta jo alkaa sillä tämmöinen odotan-vaihe on sangen ärsyttävää. Tokoa ei ole treenattu yhtään ja toistaiseksi se saakin jäädä. Päätavoitteemme on kuitenkin saada Thea viralliseksi hälykoiraksi ja etsintöihin mukaan.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Terveiset saaresta

Tulin koirien kera viikonlopuksi isäni saarimökille. Aluksi mietin miten saan yksin roudattua koirat ja tarvikkeet kiikkerällä, pienellä soutuveneellä salmen yli. Matka ei ole pitkä, ehkä noin 80-100 metriä, mutta sen verran kuitenkin, että jos vene kaatuu sähläävien korien vuoksi, on siitä leikki kaukana. Theaa olen yleensä uittanut yli mikäli veden lämpötila on ollut yli 15 astetta, mutta nyt oli mukana Säe joka ei meidän omalla mökilläkään ole rannasta kovin pitkälle mennyt. Aika sähläystähän tuo alkuun oli, Säe hyppäs veneeseen, Thea hyppäs ja saman tien poiskin. Sitten Thea meni veteen jo odottamaan lähtöä. Säe ihmetteli laiturilla, että mikäs juttu tää nyt on. Lähdin soutamaan kamojen kera ja Thea alkoi heti uida perässä. Ipana jäi laiturille hölmistyneenä katsomaan joten ajattelin, että "saatan" Thean ensin yli ja haen sitten veneellä Säkeen. Yritin vielä rauhoitella sitä äänellä ettei hätääntyisi. Sitten se yhtäkkiä hyppäsi itsekin veteen ja alkoi uimaan. Aluksi hätäisesti räpiköiden, mutta kun vähän valutin venettä sitä kohti, alko sekin uida maltillisesti. Hienosti sitten ipanakin polskutteli saaren rantaan jonka jälkeen alkoi valtava hippaleikki niiden kesken. Kovasti sillä on myös nuuskuteltavaa kun ei ole täällä koskaan aiemmin ollut.
Viikonloppu vietetään lähes vain laiskotellen, ehkä huomenissa saamme koiravieraita vähäksi aikaa remuamaan. Tämä tekee Theallekin hyvää, sillä tiivis treenikevät ja kisat varmasti vaativat myös oleilua. Sitä paitsi saimme viikolla kuulla, että pääsemme tokossa tavoitteellisten ryhmään. Aloitamme kuitenkin vasta loman jälkeen. Lisäksi käymme syksyllä kokeilemassa myös peko-ryhmää, josko se olisi meille sopiva harrastus. Säkeen kanssa on harjoiteltu tottista sekä otettu alkeita esine-etsinnästä. Se ei haittaa mahdollista tulevaa opasuraa, jossa koiran tulee noutaa mm. hanska käyttäjälleen. Lisäksi saamme ipanalle myös jotakin hyvää aktiviteettia johon purkaa itseään hallitusti.
Harmillisesti mulla ei ole kameraa mukana täällä ja puhelimenkin hajoitin viikolla, joten todennäköisesti en mitään kuvasaastetta saa tällä kertaa aikaiseksi meidän viikonlopusta.

torstai 8. elokuuta 2013

3.vko astutuksesta

Ahne, ahne ja ahne. Nämä kolme sanaa kuvaa Theaa tällä hetkellä. Juu tiedän, että labbikset ovat ahneita, mutta likka on niiiiin ahne, että syötyään ruuan se jää istumaan ja tuijottamaan takan (mökillä) tai työpöydän (kotona) päälle missä kuppia yleensä pidetään. Ja jos sille antaa makupalan, saa varoa ettei sormet lähde mukana.
Thea on kulkenut lenkillä tosi laiskasti. Onhan tietty ollut kuumakin, mutta jopa aamu viileillä se on laahustanut perässä 10 metrin päässä. Tiistaina kävimme koirakaverin kanssa lenkillä ja siltikin mamma kulki laiskasti. Keskiviikon lenkkeilyn yhteydessä kävimme pikaisesti kentällä harjoittelemassa hyppynoutoa ja siellä Thea kyllä innostui toimimaan. Pariin viikkoonhan me ei olla tehty muuta kuin lenkkeilty. Hyppynoutoa harjoittelimme vain alimman lankun kanssa, joten periaatteessa Thea olisi voinut vain astua yli. Isompia en uskalla enää hyppyyttää. Harjoittelussa jätin Thean esteen toiselle puolelle kapula suussa ja kutsuin luokse varmistaen, että se "hyppää" esteen yli palauttaessaan.

Tänään kävimme ensimmäistä kertaa kokeilemassa hakua Tuusulassa yhdessä pienessä hakuporukassa. Olen joskus 20v sitten käynyt viimeksi hakutreeneissä, joten tunsin itseni kuin ekaluokkalaiseksi ekana koulupäivänä, intoa ja jännitystä ilmassa. Treeneissä harjoittelimme ensin esineruutua ja sen jälkeen henkilöhakua. Vähän jännäsin miten Thea noutaa esineet, sillä on tähän mennessä harjoiteltu vain damien sekä riistojen kera. Tiesin kyllä, että likka irtoaa hyvin ja tekee intensiivisesti laajaa hakua, mutta ottaako se erilaisia esineitä? Huoli oli tietenkin turha ja hyvin se toikin mm. lompakon. Jääkiekon se merkkasi, mutta ei kuitenkaan tarkentanut paikkaa joten siihen tarvittiin erillinen näköärsyke ennen kuin kävi sen hakemassa. Ohjattavuutta ei kuitenkaan ollut, korvat ilmeisesti tippuivat siltä metsässä. :) Henkilöhakua Thealla ei olla koskaan otettu, joten sovimme, että maalimies hehkuttaa namien kanssa ja lähteen juoksemaan äännelleen piiloon. Thea oli ihan into pikeenä ja lähti vauhdilla maalimiehen perään. Piilossa sille syötettiin nameja siihen asti kun tulin paikalle. Oli ihanaa nähdä miten mamma taas syttyi kun tehdään jotakin. Jouduin jo sanomaan, että sitä kannattaa kehua rauhallisesti, sillä alkaa muuten vain höseltämään eikä se ole tarkoitus. Mutta on tuo koiruus vaan niin kummallisen hyvä treenattiinpa mitä hyvänsä, kunpa osaisin itse ohjata ja opettaa sitä oikein.

Ja sitten siihen kuvaan. Kuvaan jotenkin vinossa koiraan nähden ja salamakin on kohdentunut enempi reiteen joten näyttää kuvassa kuin olisi jotenkin tappijalkainen edestä. No, eiköhän se mahan linja käy siitä selville ja mielestäni se on lievästi laskenut. Myös kupeet ovat alkaneet täyttyä, mikä ei näy kyllä tässä kuvassa.