Taippariyritys

Kävimme kokeilemassa josko Thea olisi läpäissyt taipparit, ei taipunut tänään, ei. Viime aikojen treenit menivät tosi hyvin, toki riistan kanssa treenaus jäi vähälle, erityisesti varisten kanssa. Tuomarina oli Maarit Nikkanen, joka antoi hieman tylyn vaikutelman vaikka koeselostus olikin ihan hyvää.
Olimme aamupäiväryhmässä johon kuului seitsemän koiraa. Meille tuli arvonnassa nro 7, mutta välistä puuttui yksi joten olimme tokavikoja.
Ensin oli vesinouto, jossa Thea maltillisesti istui vieressäni ja lähti käskystä noutamaan lähelle heitettyä ensimmäistä lokkia. Toinen lokki heitettiin veneestä noin 30 metrin päästä haulikolla annetun laukauksen jälkeen. Molemmilla kerroilla Thea syöksyi veteen ja määrätietoisesti nouti lokin, tosin jätti sen rannalle eikä tuonut käteen asti. Tästä pääsimme hakuruutuun metsään jossa ensimmäinen varis heitettiin taas laukauksen jälkeen motivoidusti. Tämän Thea otti hyvällä otteella ja toi käteen asti. Sitten lähetin sen hakemaan ruudusta lisää variksia ja toinen palautui myös hyvin. Kolmatta varista Thea joutui hieman etsimään, sitten emme nähneet miten pyöritteli varista ennen suuhun ottoa koska palautus oli pehmeällä otteella käteeni. Neljännelle varikselle teki samalla tavalla ja tuomari päätti sitten kokeemme tähän koska varikset olivat pehmentyneet Thean käsittelyssä. Ei siis varsinaisesti rikki, mutta jotakin kummallista pakkaamista harrastaa kun on ottamassa variksen suuhunsa ja ne pehmenee liikaa.
Arvaatte, että harmitti ihan älyttömästi. Alku oli niin lupaava ja Thea liikkui hakuruudussa hyvin. Jälkeen päin mietin, että olisinko voinut rauhoittaa sitä joka noudon jälkeen sillä huomasin sen hieman kuumenevan heitoista ja laukauksista. Seitsemästä koirasta neljä pääsi hakuruudusta jäljelle ja he läpäisivätkin taipparit. Meidän lisäksi ne kaksi muuta keskeytettiin jo vesityöskentelyssä, toinen ei mennyt veteen laisinkaan ja toinen ei tuonut veneestä heitettyä lokkia.
Ehkä kokeillaan tänä vuonna vielä mikäli juoksut eivät sotke tilannetta, tosin täytyy treenata nyt pelkillä variksilla nostoja ja pitoa, jos se rauhoittaisi tilannetta.

Koeselostus tänään tällainen:
1.Sosiaalinen käyttäytyminen: Ystävällinen
2. Uimahalu: Syöksyy veteen, ui voimakkaasti
3. Hakuinto: Liikkuu voimakkaasti alueella löytäen riistaa
4. Noutohalu: Nostaa linnut spontaanisti
5. Nouto-ote: Lokit ok, rikkoo variksen
6. Palauttaminen: Palauttaa lokit rantaan ja varikset ohjaajalle
7. Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen
8. Itseluottamus ja aloitekyky: Hyvä maalla ja vedessä
9. Yhteistyö: Mukavassa yhteistyössä
10. Yleisvaikutelma: Työintoinen koira, joka ui mielellään ja on kiinnostunut riistasta, mutta tänään rikkoo variksen ja koe keskeytetään

Huhtikuussa tapahtunutta

Jopas vierähti yli kuukausi äkkiä. Tokokisojen jälkeen olin viikon lomalla ja treenasimme silloin ahkerasti tokoa, tottista, nomea ja käytiin kerran rakennusetsinnässäkin. Sitten olemme käyneet tokoilun lisäksi raunioilla ja osallistuimme myös SNJ:n hakuleirille. Se vasta olikin antoisa. Pääsimme Mervi Kähösen ryhmään vaikka siihen oli jaettu ensisijaisesti kilpailevat noutajat. Thea kävi lauantaina aivan kierroksilla ja rallatteli metsässä "etsin kunnes löydän sut" tyyliin sekä kävi mm. pomppimassa maalimiehen päällä yms. riehakasta. Onneksi sunnuntaina se oli jo enempi kuulolla ja saimme asioita tehtyä läpikin. Totesimme Mervin kanssa että Thealle täytyy maalimiehen puhua vain hyvin rauhallisesti eikä sitä missään vaiheessa saa maalimiehellä riekuttaa koska ottaa niin helposti siellä kierrokset. Lisäksi nappasin toiselta leiriläiseltä idean heittää palkkapurkki vähän matkan päähän josta Thea sai sen tuoda sitten molarille avattavaksi. Ei siis suoraan aukaista palkkapurkkia. Tällä vähennetään myös sitä maalimiehen häirintää. Mervi kehoitti meitä ottamaan enempi vain tyhjiä pistoja, jokaiseen treeniin vähintään yksi. Leiri oli äärettömän antoisa opillisesti sekä myös sosiaalisesti. Oli mukavaa myös tutustua muihin hakua harrastaviin noutajiin.

Thea kävi huhtikuussa myös lonkka- ja kyynärkuvissa sekä silmätarkissa. Silmätarkin tulokset näkyvätkin jo koiranetissä, muita vastauksia vielä odotetaan. Selkä- ja rankakuvat kuvattiin epävirallisesti ja ne ovat ok.

Rauniokausi avattu, kävimme kaksi kertaa. Tokossa hinkattu ohjattua, joka onkin taas se seuraava haaste meille. Likka meinaa vaan väkisin karata kapuloille eikä malttaisi merkkipysähdystä tehdä. Toivon, että saisin sen kuntoon jotta ehtisin ennen sääntömuutoksia startata evl:ssä.
Pari kertaa harjoiteltiin esineruutua. Muutamia kertoja harjoiteltu metristä estettä, tosin vasta 80-90 cm:llä kapulan kera. Se metri on mulle itselleni jotenkin peikko Thean kohdalla.
Saatiin paikka myös PEHA-kokeeseen, mutta koska Thea sai silmätippakuurin, niin jouduin sen perumaan antidoping-säädösten takia.

Sarkkisen Tomin nome-koulutuksessa käyty nyt kaksi kertaa Thean tytön Demin kanssa ja molemmissa on kehitystä näkynyt. Ja tietysti ensisijaisesti haluaisin meidän suorittavan taipparit, joka olikin tavoite tälle vuodelle sen VOI1:n lisäksi.

Öö, unohdinko mainita jotakin... Olin itse maalimiehenä ja henkilöryhmässä noutajien hakumestaruussa Porvoossa, oli tavattoman upeaa seurata hienoja suorituksia. Lisäksi olin varamaalimiehenä pelastuskoirien Virta-tarkastuksessa (viranomaistarkastus). Eli paljon on tehty, paljon saatu uutta oppia sekä ennen kaikkea intoa taas jatkaa harrastusten saralla. Itse mennä lupauduin pitämään arkitottiskurssin, se alkaakin ensi viikolla. Vähän jänskättää osaanko antaa ohjaajille mitään "kättä pidempää" harjoitteluunsa. Eli kiirusta taas pitää vielä toukokuun, koskahan opin sanomaan ei :D. Vaikuttaa, että oltaisiin koko ajan menossa, mutta ei se ihan niin ole. Työpäiväni ajanhan likka lötköilee kotona. Sitten lenkkien lomassa käymme treenaamassa ehkä n. puoli tuntia per päivä, lukuun ottamatta hakutreenejä tai nometreenejä joissa menee enemmän. Perjantait on meillä pakollisia lepopäiviä, usein myös jompi kumpi viikonloppupäivistäkin. Ehkä jos joku rasittuu niin ohjaaja, mutta niin kauan kun tuntuu kivalta molemmista niin voimme jatkaa.