Iloitaan pienistä onnistumisista

Kulunut viikko alkoi tokon parissa, jossa meillä oli aiheena jäävät liikkeet sekä hyppy. Jääväthän on meidän ykkösliikkeitä joten niitä hioimme voimakkaan häiriön kera. Thea ei häiriinnyt muista koirista mikäli ne eivät ryntäile sen luokse vaan ihmisistä eli yleensä liikkurista joka kulkee lähellä. Samoin hypyssä kouluttaja seisoi tarkoituksella hyvin lähellä estettä, jotta saataisiin mahdollisimman kova häiriö. Jäävät menivät niin nappiin kuin vain voi. Seisomista ehkä hieman täytyy vielä parantaa sillä Thea ottaa kaksi askelta käskyn jälkeen. Maahanmenossa se menee nopeasti hissinä alas, joten se on hyvä. Hypyssä ekalla kerralla se meinasi mennä hyppäämisen jälkeen liikkurin luokse, mutta kävelin itse sitten esteen toiselle puolelle ja seurautin Thean takaisin lähtöpaikalle. Otimme uudestaan ja sitten hyppy sujui hyvin. Eniten harjoittelimme kontaktin pysymistä kun liikkuri antaa käskyjä. Olin niin iloinen kun Thea muutaman kerran jälkeen tajusi, ettei se saa unohtaa kontaktiaan.

Tiistai, keskiviikko ja torstai menivät sitten lenkkeilessä 6-12 km lenkeillä. Tiistaina pääsi myös tuon 12 km puolivälissä hetken peuhaamaan opas Oton kera koirapuistossa. Perjantai oli meillä se lepopäivä niin kuin yleensäkin. 

Lauantaina käytiin IH-nuuskujen treeneissä Heinolassa. Siellä aiheena oli kaupunkikävely ja sen jälkeen halukkailla oli mahdollisuus näyttelytreeneihin tai tottikseen. Me mentiin näyttelytreeneihin harjoittelemaan näyttelyseisomista. Ei muutes ole niin helppoa vaikka koira käskystä muuten osaa seistäkin. Saatiin myös hyvä vinkki miten koira näyttää ravissa ryhdikkäämmältä. Hihna korvien taakse ja hieman kannatetaan ravissa. Aluksi musta tuntui se tosi hölmöltä, mutta kun näin muista labukoista miten se vaikuttii ravin etupainoisuuteen niin kokeilin sitä sitten itsekin. Tämän jälkeen käytiin vielä Labukka Onnin ja labukka-mix Ronjan kera juoksentelmassa metsätiellä.

Tänään meillä oli aksailua. Harjoiteltiin pääasiallisesti etenemistä. Se ei ongelma kun jättää esim. pallon edettävien esteiden perään. Thea irtoaa reippaasti ja osaa mitoittaa askeleensakin sarjoissa yllättävänkin hyvin. Omatoimisesti saatiin harjoitella keppejä. Niitä teimme ensi ohjuriaitojen kanssa ja sitten sain muutaman onnistumisen myös ihan normikepeillä. Tosin vauhtihan ei vielä ole huippua ja autan Theaa hokemalla kokoajan kep-tän-kep-tän jne. Olin kuitenkin iloinen, että näinkin vähällä se on tajunnut mitä halutaan. Samoin keinu tuntuu olevan Thealle helppojuttu. Harmi ettemme päässeet tällä kertaa ottamaan puomia, jonka on nyt se meidän hankalin este. 

Odotusvuoroilla harjoittelimme tokon ruutuun lähetystä pallon avulla sekä kaukokäskyjä takapalkalla. Nyt tuntui, että takapalkka toimisi koska pystyin ottamaan reilun avo-etäisyyden kaukoissa. Aiemmin kun samantyyppisesti on harjoiteltu Thean kanssa nomessa taakse-eteenlähetystä, on takapalkka tokossa toiminut tosi huonosti tai haitannut suoritusta. 

Viikko on mennyt vauhdilla ja paljon pieniä onnistumisia on saatu. Onneksi näin, sillä niiden avulla taas jaksaa niitä ei onnistuneita treenikertojakin.