Ruutuliike aiheuttaa meille edelleenkin päänvaivaa. Tällä viikolla olemme treenanneet tokoa kolmesti ulkokentillä. Maanantaina olimme oman ryhmämme ruohokentällä ja vein taasen aluksi pallon ruutuun Thean nähden. Sitten vähän aikaa jutustelimme muiden kanssa, treenasimme hyppynoutoa ja sivusiirtymisiä. Jotenkin mulla oli jo ennen kuin Thean otin kentälle sellainen tunne että omat fiilikset ovat jossakin ja niinhän siinä sitten kävikin. Sivuaskelissa sähelsin samoin hyppynoudossa en jotenkin ollut keskittynyt laisinkaan joten kiertämiseksihän se menikin. Sitten valmistelin Theaa ruutuun eikä se rekisteröinyt sitä laisinkaan, pää pyöri kuin pöllöllä etsien jotakin. No yksi treenikamu kävi varmuudeksi näyttämässä ruudun ja sitten Thea varasti sinne, huoh. Meinasin alkaa kieltää, mutta onneksi treenikamut kielsivät minua. Pääasia että likka sinne vauhdilla meni, olkoonkin että otti varaslähdön. Itse sähläsin kyllä koko meidän treenin kaikin tavoin ja mulle ehdotettiinkin että tulisin seuraavan kerran ilman koiraa, heh heh.
Loppuviikosta kävimme sitten hiekkakentällä muutaman ystävän kera treenaamassa kahtena päivänä. Tein ruudun samalla tavalla niin, että Thea näki kun vein pallon ruutuun. Harjoittelimme sen jälkeen seuraamista, luoksaria ja hyppynoutoa ja näiden jälkeen lähetin Thean ruutuun. Hyvin nyt ruutu löytyi vaikka lähetin sen eri suunnasta kuin olin vienyt pallon. Ehkä hiekalla ja valosaan aikaan se on helpompi havaita kuin nurtsilla ja keinovaloissa. Luoksarissa Thea tulee aivan liian kovaa jotta pystyisi useimmiten pysähtymään riittävän nopeasti. Täytyy yrittää sanoa maltillisemmin luoksetulokäskyä ettei lähde tulemaan täysiä. Hyppynouto meni nyt hyvin ja olin itsekin hereillä.
Otimme myös pitkästä aikaa liikkeenomaisesti tunnaria, joista ekana päivänä niin, että tiesin missä oma on. Näin pääsin kehumaan sitä kun on tuomassa omaa. Pikkaisen Thea tällä kerralla haisteli maata myös kapuloiden ulkopuolella, mutta oma nousi suuhun eikä muita maisteltu. Toisena päivänä otimme niin etten tiennyt missä oma on. Kapulat olivat kellonmuodossa ja Thea keskittyneesti ne haisteli ja toi oman! Oo miten pätevä pimu onkaan. Vähän vauhti hiipui tuodessa kun en enää kehunutkaan sitä, mutta ei sentäs tiputtanut ja lähtenyt etsimään uudelleenkaan niin kuin muutaman kerran on aikaisemmin käynyt. Tunnari on Thealle tosi herkkä liike enkä uskalla ottaa samalla kertaa useammin sitä jos ekalla on mennyt oikein.
Harjoiteltiin myös kaukokäskyjä siten, että laitoin ohkasen tangon sen eteen poikittain maahan. n. 7 metrin päästä liikkumista eteenpäin ei juurikaan tapahdu, mutta 10 metriä on vielä selvästi liikaa ja silloin S-I ja S-M siirtymisissä liikutaan jonkin verran, kokonaisuudessaan ehkä max puoli koiran mittaa.
Ilmoitin meidän reilu viikon päästä oleviin möllikokeeseen voi-luokkaan joka pidetään hallissa. Saan itse vähän varmuutta noihin liikkeisiin ja samalla myös harjoitusta hallikisoista. Tarvittaessa voin Theaa palkata liikkeiden välissä jos se vaikuttaisi epävarmalta tms. Täytyy yrittää saada joku kuvaamaan tuo möllikoe, jotta näkisi taas omat virheensä.
Juoksuja alamme pikku hiljaa täällä odottelemaan joulukuussa alkavaksi, karvaa lähtee tällä hetkellä aivan tolkuttomasti. Pesin Thean eilen koska karva oli kiilloton ja tahmainen sekä myös siksi, että irtokarvat lähtisivät nopsempaan. Melko hyvin onkin pohjavilla jo kyljistä ja selästä tippunutkin, joten luulisi tämän kohta loppuvan ja turkin alkavan uusiutua jälleen. Toivottavasti ei vielä tulisi valtavia pakkasia jotta pärjätään tuolla ohuemmallakin turkilla hetken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti