Avoin luokka korkattu

Tänään meillä oli toko-koe, johon olin ilmoittanut meidät avoimeen luokkaan. Joo, tiedän, että ehkä vähän liian aikaisin, mutta ajattelin että tästä on sitten suunta vain ylöspäin. Aikaisemmin kerroin, että Thea ei enää tehnyt viikko sitten kaukokäskyjä laisinkaan ja niitä me sitten vain tehtiin viikolla motivoidusti. Tämä oli tänäänkin se meidän yllätysliike, josta ei voinut olla varma.

Tuomarina oli tiukka Anne Nokelainen, joka rokotti kaikesta mahdollisesta, varmaankin ihan aiheestakin. Liikeet menivät seuraavasti: paikkamakuusta saimme vain 7, koska Thea oli kuulemma aluksi vähän nuuskinut maata ja lopuksi jouduin yllättäen antamaan toisen käskyn perusistuntaan. Seuraamisesta saimme 7,5, Thea oli joissakin kohdin väljä ja sitten mä taas porhalsin niin vauhdilla ettei likka meinannut ehtiä nopeaan pysähtymiseen. Maahanmenosta saimme 10, se onkin meidän ihan ykkösliike. Luoksetulosta saimme 8. Thea lähti luoksetuloon vauhdilla, pysähtyi hyvin käskystä mutta koska vaihtoi askellajia pysähtymisen jälkeen reippaaseen raviin vähensi tuomari 2 pistettä. Itse olin mielettömän tyytyväinen Thean suorittamiseen. Seisomisliikkeestä saimme 9 ja olisikohan ollut askel käskyn jälkeen miksi vähensi pisteen. Noutaminen onnistui 7 arvoisesti. Thea lähti vauhdikkaasti kapulalle, mutta koska alusta oli liukasta muovikeinonurmea se liukastui niin että valui kapulan päälle. Tuomari tulkitsi tämän hieman leikkimiseksi joten siitä pistevähennykset. Muuten palautus oli hyvä ehkä hieman kaukana kuitenkin omasta mielestäni. Kauko-ohjaus meni sitten ihan penkin alle. En valmistellut Theaa riittävästi liikeeseen ja sitten liikkurikin sanoi vahingossa liike alkaa kun olisi varmaan pitänyt kysyä onko ohjaaja valmis. Thea kun on vielä ehdollistunut valmis-sanomiseeni ennen liikettä. Thea ei siis noussut edes ekaa istumista ja tuomari totesi ettei se vielä ole valmis tuohon matkaan. Harmi vain, että tämä liike on ns. "arvokas" liike, koska kerroin on 3. Eli onnistuessaan täydellisesti pisteet tästä liikkeestä olisi 30. Estehypystä saimme 8,5. Thea hyppäsi hyvin, istui käskystä, hyppäsi takaisinkin mutta hilasi sivulle tulossa kolmeen kertaan persustaan ennen kuin oli perusasennossa. Tästä siis nämä pistevähennykset. Kokonaisvaikutuksesta saimme 8 ja tuomari totesi koiran olevan iloinen suorittava noutaja. Yhteispisteet 137 ja tulos siten AVO3.

Olen todella tyytyväinen Theaan vaikka kaukot menikin nollille. Kunhan meidän tottiskurssi taas alkaa maaliskuussa, tiedämme mihin panostaa eniten. Se miten paljon jännitän aina ennen kisoja on kyllä käsittämätöntä. Tuntuu, että voisin oksentaa kun jännittää niin paljon. Kumma, että sitä haluaa sitten aina saman fiiliksen kun kisoihin kerta ilmoittautuu :D Osa virheistämme johtuukin varmaan mun jännittämisestä.
Toinen mitä pohdin on se, että tähän asti olen opettanut Thean luoksetulossa ja noudoissa tulemaan ensin eteen. Nyt kun BH on suoritettu ja näyttää pahasti siltä ettemme ikinä pk-puolelle pääse kisaamaan olen miettinyt opettamista tulemaan suoraan sivulle. Näin pienet pistevähennykset poistuisi jos Thea jää liian kauas tai hieman vinoon. Samoin vauhti voisi pysyä silloin luoksetulossa reippaampana. Nyt Thea hieman paineistuu kun joutuu luovuttamaan kapulan edessä. No tätä täytyy vielä miettiä vaikka kouluttajan kera.

Tullessamme takaisin kisoista, poikkesimme vielä moikkaamaan matkalla opas Jelenaa tämän mökille. Likat saivat siellä keskenään hieman irroitella ja Theakin pääsi irtautumaan kisajännityksestä. Nyt se tuhiseekin unissaan rentoutuneena vieressäni.

Aksailua viimeinen kerta vaiko sittenkään sekä epävarmuutta tokoliikkeissä

Olimme tänään agilityn alkeiskurssin viimeisellä kerralla. Olin jo aiemmin ilmoittanut ettei meillä ole haluja jatkaa sillä jotenkin fiilikset menivät niiden ryntäilevien urosten vuoksi. Viikko sitten tämä saatiin hyvin estettyä ja olin ottanut jopa miehenikin mukaan jotta Thealle tulisi mahdollisimman luottavainen olo. Näimme silti kuinka se oli silloinkin jonkin verran stressaantunut. Tänään sitten ehdimme halliin ennen muita ja käytinkin tilanteen hyväksemme ja aloitimme verryttelemään likan kanssa esteitä. Kouluttaja huomasi kuinka Thea oli vapautunut ja erilainen kuin edellisillä kerroilla. Sitten tulivat muut ja Thea kyllä rauhoittui viereeni. Meille oli tehty tällä kertaa pieni rata jota harjoittelimme kiertämään mahdollisimman hyvin. Saimme toki palkata välillä jos siltä tuntui. Pyysin muilta, että voisimme olla ekoina kun tähän asti olimme aina tehneet vikana suorituksia. Thea meni reippaasti esteeltä toiselle ja kuunteli minua hyvin. Keskittyi selvästi vain tekemiseensä eikä muiden oloon laisinkaan. Tulipa hyvä mieli, ettei tämä jumiulu ollut jäänyt sille päälle. Haasteellisin este oli keskeltä taitettu putki, jota Thea ei oikein mitenkään olisi mennyt toisesta suunnasta lainkaan. Pyrki mielellään toisesta päästä sisään. Tämä putki oli muutamalle muullekin selvästi hankalin paikka.

Kun muut suorittivat rataa olivat toiset koirakot aina hallin reunalla kytkettynä ettei ryntäämisiä tapahtuisi. Tässä vaiheessa Thea hieman stressasi aluksi, mutta rauhoittui kuitenkin nopeasti ja pystyimme normaalisti jatkamaan rataharjoittelua omalla vuorollamme. Ja täytyypä sanoa, että olipa taas kivaa! Niin koiralla kuin minullakin.

Agilitytoimikunnan puheenjohtaja kävi ennen harjoituksia houkuttelemassa meitä jatkamaan. Olin hänelle edellisellä kerralla sanonut ettei olisi fiiliksiä jatkaa kaikkien sattumien vuoksi. Hän ehdotti nyt, että menisimme uudestaan alkeiskurssille koska seuraavaan ryhmään olisi tulossa vähemmän porukkaa ja vaikka me ollaan jo alkeiskurssi käyty niin kouluttaja pystyisi ottamaan kuitenkin tarvittaessa tasomme huomioon. No, emme osaa agilitya vielä mielestäni laisinkaan, joten se ei meitä kyllä haittaisi. Nyt sitten olen kahden vaiheilla ilmottautua vaiko eikö. Toisaalta se kipinä taas löytyi tämän päivän treenien myötä.

Lauantaina kävimme harjoittelemassa tokoa Heinolassa siellä uudella kentällä. Mukana oli ystäväni koiriensa kanssa sekä hänen tuttunsa kahden koiransa kanssa. Harjoittelin Thean kanssa kokeenomaisesti liikkurilla. Seuraaminen oli ehkä hieman laiskahkoa, mutta muuten meni kohtuullisesti. Toki hiomista on kaikissa liikkeissä. Ainoastaan kaukokäskyt eivät toimineet lainkaan. En tiedä mistä nyt kiikastaa, kun ne on nyt tähän mennessä menneet hyvin. Eihän tässä muuten mitään hätää olisi mutta menin pöllöyksissäni ilmoittamaan meidän avo-luokkaan joka on ensi lauantaina. Paljoa ei ehdi tehdä motivaation kasvattamiseksi mutta yritetään tietysti. Lopuksi otimme häiriöheittoja dameilla niin, että olimme kolmen koiran kanssa rinnakkain. Yksi koirista sai noutaa, mutta Thea ja toinen koira eivät. Ohjaajat hakivat damin itse. Noutaa koirat saivat siten, että dami jätettiin koiran ja ohjaajan väliin ja koira sai siitä noutaa damin ohjaajalle.
Tokokisojen jälkeen Thea jääkin sitten mieheni seuraksi mökille viikoksi. Pidämme siis molemmat pienen hengähdystauon ennen kuin jatketaan treenaamista. :D

Koirauimalassa 6.2.2014

Olimme torstaina opaskoira Centin, opaspentu Ceran ja Thean pentu Iirin kanssa Itä-Helsingin
koirauimalassa. Centti, Cera ja Thea ovat kokeneita uimakonkareita, mutta Iirille tämä oli ensimmäinen uimakokemus. Iirille laitettiin pelastusliivit ja aluksi sitä pidettiin varmuudeksi myös hihnassa, jotta olo olisi mahdollisimman turvallinen. Mutta mitä vielä, ipana oli niin rohkea, että yritti samanlailla loikata veteen kuin isommatkin. Ja rohkeasti se uiskenteli siellä hyvällä tekniikalla.     Video koirauimalasta 6.2.2014