PEHA-B läpi!

Vappuaaton vietimme Thean kanssa siellä pelastushakukokeessa mistä mainitsin kolme viikkoa sitten. Pari viikkoa ennen tätä yritimme viilata hakua treeneissä ja otin tyhmyyksissäni norjalaista sekametsää jossa siis radan lopusta alkuun näytetään maalimiehiä. Theahan kuumeni tästä aivan valtavasti ja kävi repimässä alustaa ja tökki umpipiiloja yms. törkeää maalimieskäyttäytymistä. Olin ajatellut, että näin parantaisin pistojen suoruutta, joka aiheutti sitten tämän ruman toiminnan. Viime viikolla otin sitten vain taas pistot niin, että jokaisessa lähetyksessä löytyy aina ukko. Thea teki siltikin huonoja pistoja ja alkoi jo jännittämään miten tästä selvitään. Käytiin myöskin rakennusetsinnöissä joissa teemana oli viestintä. Emme tienneet missä etsittävä on, saimme alueen josta piti piirtää pohjakartta sekä raportoida pienimmistäkin löydöistä ja merkkauksista johtoon. Thea toimi raksalla hyvin, ymmärsin sen merkkaavan erästä aulaa, muttei se malttanut heti kohdentaa hajunlähdettä. Käytyämme muun tilan ensin läpi, palasimme takaisin aulaan ja annoin sen nuuskia suljettujen ovien alareunat hajun paikantamiseksi. Pian se alkoikin kovasti ilmaisemaan erästä suljettua ovea. Meille oli sanottu, ettei ovia saa avata joten ilmoitimme johtoon josta saimme ilmaisun vuoksi avata ovi. Sieltähän maalimies sitten löytyikin. Olin niin ylpeä Theasta, että pystyi ilmaisemaan suljetun, tiiviin oven.

No takaisin vappuaattoon..Keravalla oli siis seuramme järjestämä koe, jossa oli 10 koiraa. 5 oli ilmoittautunut kansainväliseen IPO-R kokeeseen ja 5 kansalliseen PEHA-kokeeseen. Koe alkoi klo 9, mutta koska meillä oli tämän vuoden tottis suoritettu, jouduimme odottelemaan puoli kahteen asti, että pääsimme maastoon. Rata oli tehty tasan 100x300metrin kokoiseksi ja se hieman kaartui vasemmalle. Ohessa kuva kartasta, johon olen merkinnyt punaisella pisteellä lähtöreunan ja sinisillä merkeillä mistä maalimiehet löytyivät.

Saatuani kartan, tein etsintäsuunnitelman kahdella linjalla. Merkkasin kompassilukemat tarkasti ylös, jotta pysyisin suunnassa. Tuuli tuli vasemman olkapään takaa. Maasto oli aluksi näkyvyydeltään selkeää joka nousi molemmilta puolilta. Kaatuneita runkoja oli siellä täällä. Sitten puolivälissä oli vasemmalla jyrkähkö kallio ja oikealla loivempi kallio jossa tiheä kuusikko. Lopussa kuusikko ei niin tiheää, mutta kallioista sielläkin ja kosteikkoja. Ehdin pistottaa Theaa kuudesti ennen kuin oikealta sain hajun maalimiehestä. Olimme jo maalimiehen ohi, mutta juuri sen tuulen vuoksi sai hajun tästä vasta hitusen myöhempään. Tämän jälkeen juotin sen koska joutui haukkumaan melko pitkään ennenkuin pääsin luokse. Seuraavaksi pari tyhjää pistoa kunnes kolmannella nousi maalimies vasemmalta, kallion päältä, kielekkeeltä puun takaa. Tässä Thean ei tarvinnut haukkua kauaa koska olin melko lähellä. Sitten en pöllöyksilläni juottanut sitä ja parin tyhjän pistottamisen jälkeen oikealla oli metsälammikko jonne suuntaan tyhmänä Thean pistotin. Lutakkoohan se meni kahlaamaan ja juomaan. Onneksi ei käynyt kuin pyörähtämässä ja tuli takaisin luokseni jolloin jatkettiin uudestaan parilla tyhjällä jonka jälkeen nousi maalimies vielä oikealta kallion takaa. Eli yhdellä linjalla olimme pärjänneet.
Kolmannella Thea oli selvästi turhautunut palkkaamattomuuteen kun alkoi repiä maalimiehen alustaa kun tulin lähelle. Onneksi tuomari ei tätä huomannut. Etsinnän jälkeen tuomari vielä halusi, että näytän kartalta miten noudatin etsintäsuunnitelmaa ja missä maalimiehet sijaitsivat.
Loppuarvostelussa saimme ohjaajan toiminta erittäin hyvä, koiran ilmaisut erinomaiset, mutta ohjattavuus vain hyvä koska oli mennyt kahlaamaan. Muuten olisi ollut kuulemma erittäin hyvä. Tuomari vielä sanoi, että meinasi keskeyttää meidän kokeen kun Thea siellä lutrasi. Täytyypä seuraavissa kokeissa olla tarkempi juottamisen ja lutakkoihin pistottamisen suhteen ettei hylkyä tule sen vuoksi.
Eli ihanainen Thea suoritti hienosti PEHA-B kokeen hyväksytysti, ohjaajan mokista huolimatta. Nyt täytyy alkaa treenaamaan hieman erityyppisesti jotta meillä olisi mahdollisuus suorittaa Virta-testi (viranomaistesti), jotta saisimme oikeuden oikeisiin etsintöihin.
Pohdin, että meillä ollut huikea kevät tähän asti. Hieman jo hirvittää nytkö alamäki sitten alkaa "pessimisti ei pety" -asenteella, mutta nautitaan vielä hyvästä fiiliksestä viikonlopun kokeesta.

Luonnetestissä

Käytin Theaa luonnetestissä ihan mielenkiinnosta. Mitä näkevät vajaassa puolessa tunnissa tuomarit Theasta ja sen ominaisuuksista. Thea oli koko testin omana itsenään eikä hirveästi yllätyksiä tullut. Ehkä olin sen luullut olevan pehmeämpi ja tietyt reaktiot tai reagoimattomuus yllätti, mutta pääosin ei yllätyksiä tullut. Thea näytti koko testin siltä, että tämä on joku kiva leikki. Pimeässä huoneessa se kävi ensin ilmaisemassa tuomarin haukkumalla ennen kuin tuli etsimään minut. Tähänhän se on rakennusetsinnässä opetettukin, kaikki ihmiset etsitään. Hyökkäyksissä se myös reagoi haukkumalla, mutta häntä heilui ja selvästi se oli myös joku hassu leikki. Ihana mussu!

Osa-alueet:
Toimintakyky: +2 Hyvä
Terävyys: +1a Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
 Puolustushalu: +1 Pieni
Taisteluhalu: +2a Kohtuullinen
Hermorakenne: +2 Tasapainoinen
Temperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: +++ Laukausvarma

Loppupisteet: 220 pistettä!

PEHA-A hyväksytty!

Vihdoinkin olemme korkanneet pelastuskoirakokeet. Tämän teimme eilen Mäntsälässä. Osallistuimme A-kokeeseen jonka etsintäalue on 2 hehtaaria. Peha-kokeissahan tottis tulee suorittaa hyväksytysti kerran vuoteen, joten meillä tämä koe alkoi tottiksella. Jännitin tosi paljon tuota koetta viimeisen vuorokauden, sillä Thean valeraskausoireet ovat saaneet sen laamailemaan ihan tosissaan. Yritin viimeisen viikon vain motivoida lyhyillä pätkillä, jotta vire olisi edes kohtuullinen.
Kokeessa oli kuusi koiraa ja yllätys yllätys, saimme tietenkin nro 6 ja jouduimme meidän parissa ekaksi paikkamakuuseen. Pelkäsin, että tämä ei tiedä hyvää laamailua ajatellen.
Tottiksessa liikejärjestys arvotaan. Meidän järkkä oli 1. liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, 2. liikkeestä istuminen, 3. liikkeestä seisominen ja luoksetulo, 4. esineen nouto, 5. seuraaminen ja viimeisenä tietysti eteen lähetys. Ja tietenkin saimme seuraamisenkin viimeiseksi edelliseen syyhyn viitaten.

Thea kuitenkin yllätti ja oli ihan kivasti pirtsakkana mukana. Ihan seuraamisen lopussa kontakti tippui jonkin verran ja seuraaminen väljeni, mutta paikkansa likka piti kuitenkin. Kaikkiaan luoksetuloissa ja noudossa se jäi liian kauas, luoksarissa vielä mälväsi esinettä luovutuksessa. Istuminen olisi pitänyt olla nopeampaa ja eteen lähetyksessä jouduin antamaan kaksi käskyä maahanmenoon. Thea oli kyllä pysähtynyt menemään maahan, mutta sitten pongasi sivulla jotakin jota luuli varmaan palkaksi ja hypähti jolloin annoin toisen käskyn. Nämä kaikki siis minun huomioita.

Koska juuri alkoi sataa kaatamalla, tuomari vain kuittasi tottiksen olevan arvosanalla erittäin hyvä ja ohjaajan toiminta korrektia. Kaikki kokeeseen osallistuvat läpäisivät tottiksen.

Tästä lähdimme maastoon. Aloitettiin A-kokeisiin osallistuvilla joten olimme vuorossa neljäntenä. Yksi kerrallaan kilpailijat tulivat maastosta ja olivat suorittaneet maasto-osuuden hyväksyttävästi. Tämähän tietysti lisäsi paineita minulle lisää.
Vuoromme tullessa sain alueen kartan ja hetken aikaa tehdä siihen etsintäsuunnitelma korkeintaan kahdella etsintälinjalla. Alue oli kuin pk-haun avoimen luokan rata, kulmikas 100x200 metriä. Päätin tehdä etsinnän kahdella linjalla siten, että aloitin lyhyemmältä sivulta hieman keskialueelta sisäänpäin ja takaisin tullessa tekisin vastaavan linjan alkuun. Näin pystyisimme tarkistamaan joka kulman mikäli Thea ei irtoaisi tarpeeksi pitkiin pistoihin.

Tämähän olisi lopulta turhaa, sillä Thea haistoi jo aloituksessa maalimiehen n. 80 metrissä vasemmalla ja kun tämän löydön jälkeen jatkoin muutaman kerran pistotusta molemmille puolille niin se 120 metrin kohdalla haistoi maalimiehen aivan oikeassa takakulmassa. Näin ollen meillä oli mennyt aikaa n.7 minuuttia (20 minuuttia olisi ollut aikaa) ja koe oli hyväksytysti suoritettu. Maastosta saimme laatuarvosanaksi seuraavat: Ohjaajan toiminta erinomainen, koiran ilmaisut erinomaiset, koiran ohjattavuus erittäin hyvä.
Maastossa Thean valeraskaudesta ei ollut kyllä tietoakaan, vaan likka paineli reippaasti pistoille. Oikealle pistotettuna se teki laatikkoa taaksepäin tai vain piikkinä ja siihen täytyy jossakin vaiheessa puuttua, mutta toistaiseksi en tee sille vielä mitään. Hienosti tuli maalimiehillä hallintaan käskystä ja pysyi siinä kun kävin puhuttelemassa "etsittävää". Viime hetken hallintatreenit tuottivat tulosta. :)

Kilpailukirjoja jakaessa koetoimitsija sanoi: "Sitten tää opaskoira". Kaikki hieman hämmästyneinä katsoivat, mutteivät sanoneet mitään. Vain muutamat seuramme jäsenet kysyivät miksi näin sanottiin. Tämä johtuu siitä, että meidän kilpailukirjassa lukee omistajana opaskoirakoulu ja antaa muiden tätä sitten ihmetellä, josseivät siitä erikseen kysele. :)

Seuraavaksi tähtäämme PEHA-B kokeeseen kuukauden päähän. Kovin kummoisia asioita emme tällä välillä tee, ainoastaan motivaatiota pidetään yllä ja palkkauskertoja vaihdellaan tms.