Eilen olimme sitten Suomen Dobermanniyhdistyksen Kymenlaakson alaosaston BH-kokeessa Kouvolan Utissa. Ilmaksi oli luvattu hirvittävää ukkosta ja rajuja sadekuuroja, mutta mitä vielä, ilma oli paahteinen ja aurinkoinen, autonmittari näytti jälleen +27 astetta. Koska minulla ei ole autossani mitään häkkiä, jouduin pitämään Theaa koko ajan mukanani muiden suorittaessa tottelevaisuutta. Meille oli arpaonni arponut tietysti viimeisen numeron, joten odottelua oli siis taas luvassa. Onneksi koe oli ns. iltakoe eikä osallistujia ollut kuin kuusi. Tuomarina toimi Tiina Raukko.
Koirien suoritukset tehdään pareittain ja ensimmäisenä meille tuli sitten paikkamakuu, jossa Thea meni hyvin maahan. Olin pelännyt pitkää paikalla oloa, mutta onneksi meillä oli parina dobberi, joka ripeästi suoritti omia tehtäviään. Oli kyllä jännittävää seisoskella selin koiraan, kun ei tiennyt mitä se siellä puuhastelee. Hyvin meni ja saimmekin tästä liikkeestä erinomaisen. Sitten meidän seuraamiset; Thea oli jo alussa jotenkin poissaoleva ja lieneekö jo hieman turnausväsymystä kun tuntui ettei jo perusasennossa ole mitenkään skarppina. Onneksi osoitti kuitenkin jonkinlaista seuraamista, ei ehkä niin intensiivistä ja kontaktinhakuista kuin osaisi, mutta tuli kuitenkin koko ajan mukana. Jopa henkilöryhmäkin tuli suoritettua ilman henkilöiden nuuskutteluja. Tuomari totesikin, että koira pitää omanlaista kontaktiaan molempien seurautuksien ajan ja kulkee hieman väljästi, mutta tekee sen samanlaisena koko suorituksen joten molemmista saimme arvosanaksi hyvän. Liikkeestä istuminen meni nappiin ja saimme siitä erinomaisen. Liikkeestä maahanmenossa minä taas mokasin vartaloavuilla käskyn antaessani ja tuomari rokotti sitä kaksoiskäskynä. Itse luoksetulo oli ripeää, tuli suoraan eteen istumaan ja sivulle siirtyminen tapahtui mallikkaasti. Kaksoiskäskyn vuoksi arvosana hyvä. Näin ollen olimme suorittaneet tottelevaisuusosion hyväksytysti. Koirista neljä läpäisi tottelevaisuuden, kaksi oli epäonnistunut paikalla olossa sekä hieman muissa liikkeissä.
Ilmeisesti aiheutimme hieman huvittuneisuutta labradorimaisella verkkaisuudella verrattuna muihin palveluskoirarotuihin ja kun kerta koira ei ollut missään autohäkissä sillä eräs kilpailija sanoi, että näytämme siltä kuin kaverukset olisivat lähteneet kisaamaan. Mutta eikös se ole niin, että kaverinahan meidän tulisi koiraa pitääkin? Olivatkohan muut sitten vain urheiluvälineitä? Muut koirat olivat bokseri, dobberi, rotikka, malinois ja olisikohan se yksi ollut bovier.
Kaupunkiosuudessa tuomari halusi nähdä koiran hallintaa. Ensiksi mentiin henkilöryhmään, jossa henkilöt jututtivat minua. Thea olisi halunnut mennä tervehtimään, mutta malttoi sitten kuitenkin istua häntää heilutellen. Sitten lähdimme kävelemään eteenpäin jossa pyöräilijä ohitti meidät rinkutellen kelloaan mennen tullen. Thea ei tietenkään edes korviaan lotkauttanut siihen. Tämän jälkeen tuli lenkkelija vastaan vierestä samoin kuin toinen koira. Eipä tähänkään Thea reagoinut mitenkään. Lopuksi jätin koiran rakennuksen seinään kiinni ja poistuin itse piiloon. Piilossa ollessani kulki taas vieras koira ohi. Tiesin ettei tämäkään tuota mitään ongelmia Thealle.
Kun nämä oli suoritettu, oli BH-koe kokonaisuudessaan hyväksytty. Saimme vielä tuomarilta kunniamaininnan kuinka nätisti olin käsitellyt Theaa jättäessäni sen kiinnitettynä rakennuksen seinään yksin. Tuomari oli mielestäni todella mukava ja oikeudenmukainen sekä arvosti selvästi koiran hyvää käsittelyä. Ja jännitystä tässä kisassa en todennut niin paljoa itselläni kuin tiistain tokossa, joten ehkäpä tämä lievenee mitä enemmän kisamme. Olen todella iloinen, että Thea on jaksanut tämän kuuman sekä rankan viikon ja nyt me ansaitusti vietämme lököaikaa loppuloman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti